21. toukokuuta 2015

Joni Skiftesvik: Valkoinen Toyota vei vaimoni

Tällainen pikku välipala viimeiselle lomapäivälle.

Joni Skiftesvik ei ole koskaan ollut sellainen kirjailija, kenen tuotantoon olisin tuntenut sen kummempaa kiinnostusta, mutta tämän hänen uusimman päätin nyt lukaista, kun kuitenkin Runeberg-voittaja ja kaikkea. Myös HelMetin e-lukupiirissä tätä on luettu ja moni piiriläisistä tuntui ihastuvan ikihyviksi. No jaa.

Valkoinen Toyota vei vaimoni on pikemminkin muistelmateos kuin romaani. Kaunokirjallinen väre nousee pintaan Skiftesvikin tarinoidessaan lapsuudestaan, mutta paljon tässä on sellaista jonka olisin jättänyt pois, säästänyt toiseen kirjaan. Etenkin lehtimiesvuosistaan kertoessaan Skiftesvik kadottaa lauseen rytmin, pönäköityy hetkeksi faktoja luettelevaksi tietokirjailijaksi. Kokonaisuus on hajanainen, joskin hyvin intiimi ja suora. Hauskoja hetkiäkin on, tarkkanäköisiä.

Kirjan ilmestymisestä asti olin muuten kuvitellut, että kirjan nimi viittaisi siihen, että vaimon rakastaja saapuu valkoisella Toyotalla hakemaan naisen. Että vaimo hyppää autoon, kapsahtaa toisen miehen kainaloon, lähtee pois. Niin ei sitten ollutkaan! Olin hämilläni! En tiedä, onko nimi oikeasti harhaanjohtava vai onko se vain minun kummallinen mieleni, joka tällaisen päätelmän teki.

Olin unohtanut, että mainio Katsastus-leffa perustuu Skiftesvikin novelleihin. Katson ehkä sen, mutta kirjoihin en taida hetkeen tarttua.

Viimeinen lomapäivä siis! Parvekkeellamme on liki 30 astetta lämmintä, sillä aurinko paistaa siihen käytännössä aamusta iltaan. Menen sinne, jäätelön ja jo aloittamani uuden kirjan (Sadie Jones: The Outcast) kanssa. Huomenna sitten Helsinki Lit!

______________________________
Joni Skiftesvik: Valkoinen Toyota vei vaimoni
WSOY 2014
246 s.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti