24. kesäkuuta 2015

Taina Latvala: Ennen kuin kaikki muuttuu

Vietin juhannuksen Edinburghissa. Mielettömän kauniissa kaupungissa, jonne olin halunnut jo pitkään matkustaa. Rakastuin piparkakkutaloihin, jotka reunustivat tietä matkalla lentokentältä keskustaan. Rakastuin tiiviiseen kaupunkiin, jossa välimatkat olivat lyhyitä, lähes kaikki omin jaloin saavutettavissa. Rakastuin valtaviin puistoihin, nummiin, linnoihin, mielettömiin korkeuseroihin. Rakastuin kapeisiin kujiin, hämäriin sopukoihin, puheensorinan ja laatuoluiden täyttämiin pubeihin. Unescon ensimmäinen kirjallisuuskaupunki sykki kirjallisena, inspiroivana.

Otin matkalleni mukaan vain yhden kirjan, Taina Latvalan tuoreen novellikokoelman Ennen kuin kaikki muuttuu. Luin lentokoneessa, lentokentällä, yhtenä iltana hieman hotellihuoneessa. Viimeiset - ja kaikkein koskettavimmat - novellit luin kotona, keittiönpöydän ääressä, matkasta vielä väsyneenä, liikuttuneena.

En tiedä, millä perusteella valitsin reissuun juuri tämän kirjan. Ajattelin ehkä, että matkalla novellit ovat helpompia; ehdin lukea tekstin siellä, toisen täällä. Ehkä valinta oli alitajuntainen, ehkä jotenkin vain tiesin, että juuri tämä kirja minun täytyy ottaa mukaan. Monessa kirjan novellissa liikutaan Helsingissä, mutta yksi teksti, Italialainen ystävä, sijoittuu Edinburghiin - täysin ja lujasti. Tällainen sattuma sai minut hymyilemään elämälle.

Latvalan tekstien keskellä tunnen olevani kotona. Niissä on paljon tuttua, pohjalainen pohjavire, vapauden kaipuu ja turvallisuuteen takertuminen. Rimpuilu ja jämähtäminen. Suru ja pohjaton elämänilo. Hetkittäin Latvala on kokeilevaisempi, esimerkiksi kirjoittaessaan kissaksi muuttuvasta naisesta (Kissan yksityisyys), mutta novellien perusta on tavallisissa hetkissä, jotka muuttuvat lopulta kaikkein merkityksellisemmiksi. Pienissä tapahtumissa, sellaisissa joista tulee koko elämän käännekohtia. Novellit kietoutuvat yhteen paitsi samannimisinä toistuvien henkilöhahmojen kautta, myös yhä uudestaan esiin nousevina teemoina: on tytär joka kaipaa kuollutta isäänsä, on nainen joka rakastaa miestään mutta ihastuu aina johonkin toiseen, on ihminen joka ei oikein löydä paikkaansa, ei osaa ystävystyä kunnolla, on yksinäinen ihmisten keskelläkin.

Tiedän palaavani näihin novelleihin vielä uudelleen. Ja myös Latvalan muihin kirjoihin.

_____________________________
Taina Latvala: Ennen kuin kaikki muuttuu
Otava 2015
191 s.

3 kommenttia:

  1. Oi, minäkin haluaisin matkustaa Edinburghiin!

    Tämä kirja odottaa yöpöydälläni. Novellit ovat just parasta matkalukemista.

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, suosittelen matkakohdetta lämpimästi. Ainut huono puoli vain, että ainakaan tällä hetkellä ei mene Suomesta suoria lentoja vaan täytyy kiepsauttaa Tukholman kautta. Matka-ajat siis vähän turhan pitkiä ainakin lyhyelle viikonloppureissulle. Toisaalta perille kun pääsi, niin kaikki istuminen ja odottelu unohtui :) Ja niin, suosittelen myös kirjaa lämpimästi, kauniita tarinoita.

      Poista
    2. Nyt kun ei ole enää koiruutta, rakasta suuriruhtinatar Olgaa, vähimmäismatka on meillä viikko. mieluummin kolme. Olen kerran matkustanut Irlantiin niin, että oli kolme nousua, joista viimeinen Dublinista kohti Shannonia, jossa minua luultiin huumekuriiriksi valtavien vitamiinimäärieni takia. Oli menossa riskiraskasu ja minä tyhmä olin laittanut kaikki pillerit yhteen purkkiin. Toinen huono sattumus, että juuri pari viikkoa aiemmin samalla kentällä oli tehty Euroopan siihen asti suurin huumulöytö eli kaikki olivat ylikiihtymystilassa. Skotlannissa olisi niin kiva kollata vähän pidempäänkin.

      Latvalassa olisi jotain kiinnnostavaa, luin tätä sen verran, mutta ehkä proosaa ja ehkä ei kissaksi muuttuvia naisia. En ole isosti fantasian ystävä, mutta olen hiukan antanut sille jo periksi.

      Poista