25. heinäkuuta 2015

Kjell Askildsen: Tessalonikin koirat

Ihastuin aiemmin tässä kuussa palavasti norjalaisen Kjell Askildsenin lyhytproosaan. Saaren jälkeen sain käsiini novellikokoelman Tessalonikin koirat ja voi pyhä jysäys. Mahtavaa tavaraa! Nämä ovat juuri sellaisia lauseita, että jos kirja olisi omani, alleviivaisin sen täyteen, piirtäisin huutomerkkejä sinne tänne, kääntelisin kulmat hiirenkorville. Askildsen ei sano mitään turhaa, mutta kaiken tarpeellisen. Lauseet ovat lyhyitä, esimerkiksi näin:

"Sano jotain, Vera sanoi. Jakob ei vastannut. Hän kaatoi Veran lasiin viiniä. Tulen huppeliin, Vera sanoi. Mikä ettei, Jakob sanoi, sitä vartenhan viini on. Taidan lähteä, Vera sanoi. Toivon että jäisit, Jakob sanoi. Minä muutun vain tuhmaksi, Vera sanoi. No muutu, Jakob sanoi." (s. 53-54, novellista Heinäsirkka)

Viini virtaa, tupakka palaa. Ihmiset puhuvat toistensa ohi tai eivät laisinkaan, ovat vaivautuneita keskenään ja itsessään. Askildsen jättää kertomatta paljon, hän kuvaa pienen hetken puutarhassa, keittiön pöydän ääressä, olohuoneessa. Mökillä, vieraisilla. Hän näyttää, että tässä nämä ihmiset ovat, tällaisia asioita he sanovat toisilleen, mutta ei kerro, miksi näin on, miksi kaikki käy juuri tällä tavalla. Mitä on tapahtunut aiemmin? Keitä nämä henkilöt oikein ovat toisilleen? Sukulaisia tai aviopareja, kyllä. Mutta mitä muuta? Miksi heidän välinsä ovat noin nihkeät, varautuneet, pelokkaat? Kumpi on tehnyt toiselle jotain pahaa? Vai onko?

Kuten Saaressa, myös näissä novelleissa on todella jännittynyt tunnelma - koska vaan voi räjähtää. Eroottinen lataus, väkivallan uhka, salaperäisyys, halveksunta, valtataistelu, yksinäisyys, mustasukkaisuus, kiellettyjen suhteiden mahdollisuus. Pommi tikittää, tikittää.

Ja lopulta. Kaikki jää auki. Lohdullisesti. 

"Mies istui laiturin päässä ja katseli vuonoa. Nainen makasi hänen takanaan ottamassa aurinkoa. Hän sanoi:
-Eikö olekin ihana paikka.
-On toki, mies vastasi."
(s. 80, novellista Ihana paikka)

_____________________________
Kjell Askildsen: Tessalonikin koirat
Alk. Hundene i Tessaloniki (1996)
Suom. Tarja Teva
Like 1999
131 s.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti