25. lokakuuta 2015

Kuvatunnelmia Helsingin Kirjamessuilta 2015






Huoh. Kirjamessut (ja myös Kaapelitehtaan OlutExpo) takana. Hiljaisuutta ja omaa tilaa rakastavana ihmisenä huokaisen nyt, kun olen viimein kotona, itsekseni, koko ilta täynnä tyhjää. Oli upeaa, ihanaa ja huisia, mutta onneksi ei taas hetkeen tarvitse. 

Nyt voin heittää jalat rahille ja lukea viimein kaikessa rauhassa Iida Rauman uutuusromaania Seksistä ja matematiikasta. Koska hinku nojatuoliin on kova, välitän messutunnelmani vain kuvien muodossa. 


Laura Lindstedt kertoi uudesta Oneiron-romaanistaan. Hän sanoi olevansa perfektionisti - varsinkin silloin, kun kyse on kielestä. "Kieli on vakava asia." Symppaan ja komppaan.


Bloggaajat pääsivät tapaamaan perjantaina Otavan kirjailijoita. Antti Tuomainen, Tua Harno ja Pasi Pekkola kertoivat uutuuskirjoistaan ja vastailivat kysymyksiimme. Harnon Oranssin maan olen jo lukenutkin (bloggaus tulossa) ja iltapäivän tapaamisen jälkeen myös Tuomaisen Kaivos ja Pekkolan Lohikäärmeen värit alkoivat kiinnostaa. Etenkin Tuomainen osoittautui hauskaksi sanasepoksi - ja vakavaksi pohdiskelijaksi: "Vasta kirjoittamalla löydän sen tarinan, josta haluan kirjoittaa."


Iiiiiiik! Siinä sitä on, uutta Jonathan Franzenia. En ostanut vielä itselleni, mutta moni tuntui ostavan: pino oli huvennut melkoisesti perjantain ja sunnuntain välillä. Kävin siis tietysti silittelemässä Puritya molempina päivinä.


Messuviikonlopun jälkeen kroppa huutaa treeniä! Paolon kanssa treenaisin oikein mielelläni. Jalkoja. pakaroita, mitä näitä nyt on.


Ihana Patti! Ja uusi M Train -kirja! Jätin tämänkin vielä ostamatta, mutta tiedän, että jossain vaiheessa teos löytää tiensä hyllyyni. Patti Smith on tyyli-idolini, asenneidolini, lyriikkaidolini. Aivan mieletön muikkeli.


HS Kirjallisuuspalkinnon finalistit lavalla. Esikoiskirjailijalle myönnettävästä palkinnosta kisaa tänä vuonna kuusi naista ja neljä miestä, vasemmalta oikealle: Laura Lehtola, Vuokko Sajaniemi, Lauri Mäkinen, Jussi Seppänen, Saara Turunen, Pärttyli Rinne, Kaija Rantakari, Katja Raunio, Esa Mäkinen ja Anu Kaaja. Olen lukenut finalisteista vain Turusen Rakkaudenhirviön ja Kaajan Muodonmuuttoilmoituksen. Kovasti kiinnostavat myös Raunion Käy kaikki toteen ja Lehtolan Pelkääjän paikalla. Veikkaan, että joku näistä neljästä voittaa HS Kirjallisuuspalkinnon.


Bazar Kustannus houkutteli kojulleen kävijöitä valtavalla Stoner-plakaatilla. Tehosi ainakin minuun.


Jarkko Tontti, Sinikka Vuola ja Mika Wickström keskustelivat Suomen Kirjailijaliiton emännöimällä Takauma-lavalla liikunnasta ja kirjoittamisesta. Keskustelussa oli oivia yhtymäkohtia HS Nyt-liitteen (43/2015) tuoreeseen juttuun, jonka mukaan nykykirjailijat juoksevat mieluummin trikoissa ympäri Töölönlahtea kuin istuvat tuoppi kourassa kapakassa. Tontin, Vuolan ja Wickströmin mukaan kirjailijakuvassa on tapahtunut selvä muutos: kroppa ei yksinkertaisesti kestä, jos istut ensin koneella päivän kirjoittamassa ja sitten jatkat istumista baaritiskillä. Liikunta pitää kasassa niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. 


Tein messuilla hyvin niukkoja hankintoja. Tällaisia. Nämäkään eivät mahdu hyllyyn. 


Launtai-ilta kului kirjamessujen sijaan siis Kaapelitehtaalla OlutExpossa. Upeat messut nekin! Tässä maistelussa sitruunaista ja minttuista olutta.

Paljon jännää jäi myös tallentamatta kuviin. Ehkä yksi ihanimmista hetkistä kirjamessuilla oli Nuoren Voiman Liiton järjestämä Runo-nonstop perjantaina: Aino-saliin laskeutui hiljaisuus, rauha. Oli vain runo, kieli, se miten se soljuu, muodostaa ajatuksia, mielikuvia. Harri Hertellin haikumaisissa teksteissä sanottiin muun muassa näin: 
"En osaa sanoa mitä on vapaus. Minulla on ollut sitä liikaa." 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti