9. huhtikuuta 2017

Geir Gulliksen: Kertomus eräästä avioliitosta

Hei vaan blogini. Tulin käymään nopeasti, laittamaan ylös muutaman asian kirjasta, jonka luin noin viikko sitten. Kyseessä on norjalaisen Geir Gulliksenin ensimmäinen suomennettu romaani Kertomus eräästä avioliitosta.

Enemmän kuin avioliitosta kirja kertoo kuitenkin siitä, miten tuo avioliitto hajoaa. Jon (mies) ja Timmy (nainen) ovat olleet naimisissa 20 vuotta, heidän avioliittonsa on ollut kaikilla mittapuilla "täydellinen", mutta silti käy niin, että Timmy jää kiinni toisen miehen katseeseen. Jää kiinni siihen, miten tuo toinen mies katsoo häntä. 

Ja se katse on lähtölaukaus avioliiton hitaalle hajoamiselle.

Tai näin on ainakin, jos uskomme Jonia. Ja häntä meidän on pakko uskoa, jos johonkin tässä kirjassa haluamme uskoa. Sillä:

Koko tarina kerrotaan Jonin näkökulmasta. Timmy ei saa ääntä lainkaan. Timmy ei saa sanoa omaa mielipidettään Jonista, heidän avioliitostaan, uudesta ihastuksestaan. Tässä kirjassa Jon kertoo, miten kaikki kävi, ja silloinhan tietysti on niin, että Timmy on syypää kaikkeen. Timmy on pesänrikkoja ja pettäjä, Jon on uhri ja uhrautuja.

Ehkä näin onkin. Mistäs sitä tietää. Mutta silti koin epäreiluna ja ärsyttävänä sen, että Timmy on kirjassa vain kohde, jota tarkkaillaan. Jon kuvittelee, mitä Timmy tuntee ja mitä Timmy ajattelee ja kertoo sitten totena nämä kuvitellut tunteet ja ajatukset. Ihastumisen vääjäämättömyys on kuvattu kyllä taitavasti, mutta silti pohdin: kokiko Timmy sen noin? Menivätkö asiat Haraldin kanssa todella tuolla tavalla?  

Pidän Gulliksenin kielestä. Siitä, miten hän vyöryttää virkkeitään, viljelee pilkkujaan. Tunnelma on intensiivinen ja upottava. Jonin ahdistus tuntuu aidolta, epätoivo siitä että oma kumppani liukenee pois on kuvattu viiltävästi. 

Jonin ja Timmyn avioliitto on äärimmäisen - jopa häiritsevän - avoin: he ovat tottuneet kertomaan toisilleen kaiken ja myös Timmy kertoo tapaamastaan miehestä heti Jonille. Valheet ja vähättely tulevat vasta paljon myöhemmin. Jonille ja Timmylle tärkeintä on vapaus; he eivät missään nimessä halua sitoa tai rajoittaa toisiaan. He kauhistelevat tavallista latteaa perhe-elämää, sellaista jota naapurit elävät, sellaista jossa päivät toistuvat samanlaisina, ennalta-arvattavina. 

He yrittävät kiivaasti olla erilaisia kuin muut, mutta lopulta: vapaus on harhaa, halu omistaa totta. Mustasukkaisuus luikertelee ovesta sisään ja kuristaa henkihieveriin.

Jos jotain, Kertomus eräästä avioliitosta on hieno tutkielma ihmisten välisistä suhteista. Vallasta, halusta, vetovoimasta, kaipuusta. Voisin nostaa esiin useitakin älykkäitä sitaatteja, mutta otan tähän nyt vain tämän:

"Rakkaudessa on kyse vallasta, eikä valtasuhde pysy koskaan samana, ei edes kahden yhdessä elävän välillä." (s. 164)

Helmet-lukuhaaste: Kirja, jossa kukaan ei kuole

____________________________________
Geir Gulliksen: Kertomus eräästä avioliitosta
Alk. Historie om et ektenskap (2015)
Suom. Hanna Tarkka
Siltala 2017
200 s. 

6 kommenttia:

  1. Kirjoitin tästä uuden bloggauksen, kun kävi ilmi, että kyse on kirjailijan omasta avioliitosta. Se vielä aika lailla enemmän pistää vihaksi toisen osapuolen puolesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omppu, hyvää pohdintaa. En itsekään lukiessani tätä tiennyt, että pohjautuu kirjailijan omaan avioliittoon - joskin Knausgård-yhteys sai vähän sellaista epäilemään. Hankala keissi :/

      Poista
  2. Pidin kovasti myös kielestä, ja asian syvästä kuvauksesta. Oli se totta tai ei, hienosti kuvattu nimenomaan henkilökohtaiselta kannalta. Jos toinen osapuoli olisi pitänyt huomioida samalla tavalla, kirja olisi aika erilainen. Ehkä saamme lukea siitä sitten erikseen :-) Mutta tämä on minusta kiinnostava juuri tällaisena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arja, totta. Kirjallisestihan tämä on todella hieno ja siis sinänsä varsin kiinnostava ratkaisu kertoa kaikki vain miehen näkökulmasta. Se, että ratkaisu ärsytti, ei tarkoita, etteikö se olisi ihan perusteltu. Hyvä kirjallisuushan herättää tunteita, myös negatiivisia. Kiitos kommentistasi!

      Poista
  3. Lisäsin lukulistalle, vaikuttaa taustoiltaan kiinnostavalta. Ihan hyvä tietää etukäteen että kyse on Gulliksenin omasta liitosta, osaa ehkä suhtautua kirjaan oikein. /Tiia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiia, ehdottomasti lukemisen arvoinen kirja! Tällaiset ihmissuhdekuvaukset kiinnostavat ainakin itseäni aina - oli sitten tosipohjainen tai ei. Kiitos kommentistasi!

      Poista